Kotitaloutta opetetaan yläkoulussa 3 vuosiviikkotuntia, mutta taloutta se ei ole, vaan pyykin pesemistä sekä ruuanlaittoa.
Kuvataiteita opetetaan peruskoulussa 9 vuosiviikkotuntia, käsitöitä 11 ja musiikkia 8. Jopa uskontoa/elämänkatsomusta opetetaan 10 vuosiviikkotuntia.
Yhteiskuntaoppia opetetaan yhteensä (vähintään) 5 vuosiviikkotuntia. Neljästä aihepiiristä yksi käsittelee taloutta. Johtuen pedagogisesta harkintavallasta opetuksen sisältö tässä vaihtelee paljon.
Allekirjoittaneella on erittäin hyvä tieto siitä mitä kouluissa opetetaan. Työryhmässä on mukana asiantuntijoita ja olen keskustellut aiheesta lukuisten opettajien kanssa. Pedagoginen harkintavalta aiheuttaa sen, että koulujen erot tässä asiassa ovat valtavat. Se täytyy korjata.— Jocka Träskbäck (@Jocka) 3. tammikuuta 2019
Yksinkertaistuksen vuoksi taloutta opetetaan reilut 1 vuosiviikkotuntia koko peruskoulussa - kymmenesosa käsitöistä, ja sekin värikkään vaihtelevalla laadulla. Käsi pystyyn, kenen mielestä tässä on epäsuhta? Eikä ihme, että kun kysyttiin kuinka paljon nuori oli kokenut oppivansa eri aiheista, taloustaidot sijoittuivat huonommiksi.
Tärkeimmät kaksi talousoppia, jotka kaikkien tulisi oppia jo peruskoulussa:
- Kuluta vähemmän, kuin tienaat.
- Hyvinvointiyhteiskunta rakentuu arvonluontiin.
Ensimmäinen pointti on tärkeä oman taloudenhallinnan kannalta. Mikäli tätä ei osaa, liittyy ennen pitkää niiden 500 000 muun suomalaisen maksuhäiriömerkintäisen joukkoon - pahimmillaan velkakierteen kautta pahoihin ulosottovelkoihin, joita ei kykene koskaan takaisin maksamaan. Ei ole kiva elämä se. Ja positiivisen kautta: hoitamalla raha-asiat esimerkillisesti on täysin mahdollista kenen tahansa elää ilman taloushuolia, jopa rikastua. Ehkä valinnaisena bonuskurssina voisi tarjota vaikkapa sijoittamisen alkeet, mutta kuten kommenteissa mainitaan, liikaa ei saisi kannustaa riskeeraamaan. Talouden tasapainottaminen on paljon tärkeämpää.
Jälkimmäisellä tulee opettaa, miten meidän tulee jokaisen pyrkiä osallistumaan arvonluontiin, jotta heikommista voidaan pitää huolta. Ilman tätä oppia voidaan harhaisesti kuvitella että me olemme oikeutettuja tiettyyn peruselintasoon. Että se kuuluu meille jo syntyessään ja että vain mikäli emme ihan siihen tyydy, voimme halutessamme korottaa elintasoamme työnteolla. Ei, oikeastaan olisi parempi opettaa, että eläessämme tässä kauniissa yhteiskunnassa olemme sille jatkuvassa velassa jonka korkoja voimme maksaa verotettavaa arvoa luomalla. No, meni runolliseksi, mutta menköön.
Nämä kaksi asiaa.
Koulunko velvollisuus opettaa?
Totta kai kotona pitäisi opetella käyttämään rahaa oikein. Kaikkea ei mitenkään voi opettaa koulussa. Opetetaanhan kotona käytöstavatkin! Tai ainakin pitäisi opettaa. Fakta kuitenkin on, että köyhyys periytyy, mutta ei täydellisesti. Kuten artikkelissa mainitaan, toisinkin voi käydä - "paljon on itsestä kiinni". Jos kuitenkin kotoa saa huonot taidot talouden hallintaan, ja niukkuus on normi, voi olla että muuta ei osaa kuvitellakaan. Tällaisen noidankehän katkaisemiseen tarvitaan jotakin kodin lisäksi.
Suomen bruttokansantuotteesta iso osa jaetaan sosiaaliturvana kansalaisille. Tämän järjestelmän pitäisi olla tukea ja turvaa. Kun on riittävän monen polven köyhä, tästä järjestelmästä tulee helposti oletus, jolloin on vaikeampaa nähdä omia mahdollisuuksia. Koulu voi auttaa siinä.
Eikä kaikilla tietenkään ole samat mahdollisuudet joka asiassa. Ei voida ihan jokaiselle sanoa että "otapa itseäs niskasta kiinni ja mene töihin". Aina on joku porukka, josta pidetään porukalla huolta. Siksi on tärkeää, että nämä tarpeettomat noidankehät, periytyvä köyhyys, katkaistaan mahdollisilta osin. Jos siinä joudutaan luopumaan vähän musiikista ja kuvaamataidosta, niin eikö ole sen arvoista?
Suomen bruttokansantuotteesta iso osa jaetaan sosiaaliturvana kansalaisille. Tämän järjestelmän pitäisi olla tukea ja turvaa. Kun on riittävän monen polven köyhä, tästä järjestelmästä tulee helposti oletus, jolloin on vaikeampaa nähdä omia mahdollisuuksia. Koulu voi auttaa siinä.
Eikä kaikilla tietenkään ole samat mahdollisuudet joka asiassa. Ei voida ihan jokaiselle sanoa että "otapa itseäs niskasta kiinni ja mene töihin". Aina on joku porukka, josta pidetään porukalla huolta. Siksi on tärkeää, että nämä tarpeettomat noidankehät, periytyvä köyhyys, katkaistaan mahdollisilta osin. Jos siinä joudutaan luopumaan vähän musiikista ja kuvaamataidosta, niin eikö ole sen arvoista?
Ei taloutta saa opettaa koulussa! Muutoinhan nuoret alkaisivat ymmärtämään rahan päälle ja SDP, Vihreät, Vasemmisto ja Persut menettäisivät tulevia äänestäjiään.
VastaaPoistaKoulussa pitäisi opettaa enemmän talouden hallintaa, mutta sijoittamisesta siellä ei tarvitse vouhkata. Sijoittamisella voi myös hävitä rahaa. Itse olen kahdesti ottanut reilusti turpiin osakkeita myydessä. Kun taloudessa menee huonosti, ihmiset saavat potkuja ja silloin pörssit ovat alhaalla. Vastaavassa tilanteessa olen itse joutunut myymään. Onneksi oli säästöjä, jotta työttömyydestä selvittiin, mutta pörsisssä hävisin ja rahaa olisi ollut enemmän, jos sitä en olisi sijoittanut.
VastaaPoistaSääntö numero 1:
Poista*Älä sijoita koskaan rahaa, jota tulet jossain vaiheessa tarvitsemaan.
Hyvä lisäys ja pointti muutenkin. Saatat olla oikeassa, ehkä sijoittaminen on tarpeeton lisä. Tuo talouden hallinta on monin kerroin tarpeellisempi, eikä sitä sopisi vesittää. Ehkä se on valinnainen lisäkurssi?
PoistaHieman ristiriitainen fiilis on silti siitä, missä ihmisen kuuluisi oppia sijoittamisesta. Itseäni vanhempani varoittelivat että "älä sijoita enemmän, kuin olet valmis häviämään". Se sai kuulostamaan sijoittamisen uhkapelaamiselta, jota välttelin pitkään. Sijoittaminen on kuitenkin kriittinen osa vaurastumista, jos koko kansan tasolla ajatellaan. Jollain tasolla olisi hyvä, että jokaisella olisi käsitys sijoittamisesta. Ja tuntuu, että tämä tieto on aika epätasaisesti jakautunut. Tunnen hyvätuloisia, joille sijoittaminen on mystistä, harvan ja osaavan harrastamaa noituutta. Miten siitä ilmiöstä päästään eroon? Jos ei koulussa, niin kuka valistaa?
Kiitos kommenteista.
Voi että miten puhut asiaa! Mietin mielessäni, mistä aineista sitten pitäisi nipistää vastaavasti pois, ja tuli mieleen myös nuo kuvaamataide ja musiikki (miksi piirtämistä pitää opetella??). Vaan sitten totesin, että nekin kyllä ovat tavallaan tärkeitä. Ehkä siinä opetellaan myös välillä hölläämään ja katkaisee varsinkin pienten lasten koulupäivää. Tai isompienkin. Ja uskonto kuuluu vähän yleissivistykseen, vaikka kuinka olisi ateisti tai pakana. Talousopinnot vaan pitäisi ehdottomasti mahduttaa opintosuunnitelmaan mukaan!
VastaaPoistaNe todellakin ovat tärkeitä. Ateistinakin pidän uskontojen ymmärtämistä tarpeellisena. Se vasta vaarallista olisi, jos uskonnoista ei puhua pukahdettaisi lainkaan koulussa.
PoistaMutta tasapaino ei ole kunnossa. Kokoluokka on, että kuvaamataito, musiikki, uskonto sekä käsityöt vievät yhteensä noin 40 vuosiviikkotuntia ja talous yksi tai kaksi. Joistain noista ihan takuuvarmasti olisi varaa vähentää. Helposti tuplaisi talouden opettamisen ilman, että lapset huomaisi mitään.
Jos talouden opetus tasapainotettaisiin noiden neljän muun aiheen kanssa tasan tuntien määrää muuttamatta, opetettaisiin jokaista viittä asiaa noin 8 vuosiviikkotuntia. Talouden opinnot noin kuusinkertaistuisivat.
En ehkä veisi asiaa ihan noin pitkälle, kun puhutaan peruskoulusta :) mutta liikkumavaraa olisi tuohon suuntaan.
Kiitti Tui kommentista!