Shillerin P/E eli CAPE

Designed by Jannoon028

Ovatko osakemarkkinat yliarvostettuja? No hei ihan oikeesti...

Kun vasemmalta ja oikealta yritetään keksiä yhä mielikuvituksellisempia tarinoita siitä, minkä takia osakemarkkinoiden korkeat arvostustavat ovat "tulleet jäädäkseen", on aika vähintäänkin valpastua.

Ensimmäinen vasta-argumentti aina on, että "ei ole varaa olla poissa osakemarkkinoilta". No ei olekaan, jos vaihtoehto on sulloa kahisevaa nojatuolin fyllinkeihin. Mutta sovitaanko, että lopun blogipostin ajan lupaat pitää mielesi avoinna sellaiselle ajatukselle, että osakemarkkinoille on vaihtoehtoja, jotka tuottavat vaikkapa 7% vuodessa, tai edes melkein. En tule kertomaan mitä ne olisivat, mutta pidä sellainen mahdollisuus mielessä.

Osakkeen arvostus

Idealistisin tapa kuvata osakkeen arvostusta on näin: Osakkeen arvo on sen nykyaikaan diskontattu osinkovirta. Osakkeen arvo siis määräytyy sen hyödyn, osingon, kautta. Käytettävään diskonttokorkoon vaikuttaa monet asiat: inflaatio, ns. "riskittömät" vaihtoehdot sekä kuinka paljon aika-arvoa rahalle antaa.

P/E-luku on ehkä vanhin arvostuksen mittari, ja yksinkertaisimmillaan kuvaa sitä, kuinka monta rahaa joudut maksamaan yhdestä vuosittaisesta rahasta. P/E:llä 20 maksat siis 20€ jokaisesta vuosittain ansaittavasta eurosta. 20 vuoden jälkeen olet ansainnut ostohintasi takaisin. No, inflaatio ja bisneksen kehitys mukaanluettuna.

On ainakin teoriassa mahdollista, että osake myydään niin halvalla, että sen osinko maksaa itsensä takaisin vuodessa, mutta eihän kukaan hullu niin halvalla myy. Toisaalta on teoriassa mahdollista osakkeiden olevan niin kalliita, että niiden osinko ei maksa osaketta edes sadassa vuodessa, mutta sellaisia hintoja ei kukaan maksaisi. Hintataso siis määräytyy ihmisten käytöksen mukaan, johon vaikuttaa esimerkiksi vaihtoehdot.

On olemassa toki monia oikoreittejä osakkeen arvottamiseen, mutta yleensä nämä oikoreitit ovat hyviä vain osakkeiden suhteellisten arvojen vertailuun (onko osake A osaketta B halvempi). Pohjimmiltaan kyse on aina samasta asiasta: sijoitetun pääoman pitää palautua omaan taskuun. Mitä nopeammin, sen parempi. Itse asiassa raha virtaa siihen sijoitukseen, joka palauttaa sijoituksen takaisin nopeiten, odotusarvoisesti. Mutta mitä jos kaikki on tosi kallista?

Schillerin P/E

Shillerin P/E:tä kutsutaan myös CAPE:ksi, eli Cyclically Adjusted Price-to-Earnings -luvuksi.  Kurkkaapa seuraavaa interwebistä lainaamaani kuvaa, joka kertoo korrelaatiota CAPEn sekä mittapisteestä seuraavan 20-vuoden tuoton välillä. CAPE siis pyrkii kertomaan, kuinka kallis osakemarkkina on kokonaisuudessaan, ja miten 20-vuoden tuotot ovat kullakin CAPEn arvolla olleet.

Hätiköivimmille lohdutuksesi lainaan Wikipedian viidennettä kohtaa: "It is not intended as an indicator of impending market crashes, although high CAPE values have been associated with such events." Eli korkea CAPE ei tarkoita, että markkinat rysähtävät. Mutta olisi kummallista, mikäli se ei tarkoittaisi, että osakemarkkinoilta olisi odotettavissa merkittävän paljon matalampaa tuottoa lähitulevaisuudessa keskimäärin.

Tällä hetkellä CAPE on 33. Olen piirtänyt kuvaajaan nykytilanteen kohtaan (33,7), mikäli siis kävisi niin, että seuraavan 20 vuoden annualisoitu tuotto olisi osakemarkkinoiden hyväksytty keskiarvo 7%. Näyttääkö uskottavalta? Aikamoinen poikkeama - ainoastaan 2000-luvun alun IT-kupla on ollut kalliimpi tällä mittarilla.

Loppupuheenvuoro

Ovatko osakemarkkinat kalliit? Ovat.

Voivatko ne jatkaa kasvuaan? Voivat.

Tuleeko kohta markkina rysähtämään? Ei voi tietää.

Voiko seuraavalta 10-20 vuodelta odottaa 7% arvonnousua indeksisijoittamiselle? Ei.
Jos olet ostanut vastaväittäjien perustelut, kannattaa lukea myös tämä artikkeli.

Jos pidit lupauksesi pitää mielesi avoinna sellaiselle mahdollisuudelle, että osakemarkkinoille toden totta on vaihtoehtoja, jotka tuottavat 7% vuosittain, alkaako kiinnostamaan, mitä ne voisivat olla? Katsotaan näitä tulevissa blogauksissa.

Mikäli pidit blogiartikkelista, arvostaisin kovasti jos jakaisit sen somessa! Ryhdy toki myös seuraajaksi vaikka Twitterissä tai Facebookissa.