 |
| kuva ccPixs.com |
Ei, emme puhu kierrättämisestä, vaan salkun kiertonopeudesta.
Tarkastelin hetki sitten kahta tärkeintä lukua taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi: tuotto-odotusta sekä säästöprosenttia. Esimerkiksi 50% säästöasteella ja 10% tuotto-odotuksella taloudellinen riippumattomuus vie reilun 14 vuotta, jos olettaa 2% inflaation sekä sen, että salkku kiertää 100% joka vuosi. Tämä luonnollisesti on merkki varsin aktiivisesta sijoittamisesta. Monikaan ei näin tee ja osa sijoittaa pitkälti "Buy and Hold" -mentaliteetillä, tarkoituksena pitää osakkeet kutakuinkin ikuisesti.
Aktiivinen salkun kierrättäminen luonnollisesti laskee tuottoja, sillä kotiuttamattomat voitot voivat kasvaa korkoa korolle. Voittoja kotiuttaessa verottaja vie välistä 30% ja uuteen kiertoon päätynyt sijoituspääoma on siten pienempi. Tuottoja laskevat myös välityspalkkiot, jotka jätetään nyt tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Kärjistäen, 10% vuosikorolla ja 2% inflaatiolla salkun kierto vaikuttaa vuosituottoihin seuraavanlaisesti
- 100% kiertonopeudella maksat 3 prosenttiyksikköä veroa ja 2 inflaatioon. Jäljelle jää 5 prosenttiyksikköä veropuhdasta voittoa.
- 50% kiertonopeudella maksat 1.5 prosenttiyksikköä veroa ja 2 inflaatioon. Jäljelle jää 6,5 prosenttiyksikköä voittoa, jossa on 1.5 prosenttiyksikköä verokuormaa.
- 0% kiertonopeudella et maksa veroja, mutta inflaatio syö tuottosi 8 prosentin reaalikasvuun.
Kuten huomaat, aktiivisempi salkun kierrättäminen syö suhteessa melko suuren loven tuottoihin.
Pieni salkun kiertonopeus tietenkin kasvattaa salkun verokuormaa, joka realisoituisi, mikäli voittonsa kotiuttaisi. Mutta tarvitseeko niin oikeasti ikinä tehdä? Mikäli tuotoillaan meinaa rahoittaa elämäänsä, voi käytännössä jatkaa samaan rataan muuttamatta mitään. Mutta mikäli sijoitusomaisuutensa päättää yhtäkkiä realisoida tai muuntaa toiseen muotoon, kadottaa melko suuren siivun varallisuudestaan.
Kuinka ison? Se riippuu tuotoista, kiertonopeudesta sekä takana olevista sijoitusvuosista, mutta lähestyy lukua:
pov = pääomaveroprosentti, 30%
tp = tuottoprosentti, esim 10%
kn = kiertonopeus, esim 50%
Pieni salkun kiertonopeus tietenkin kasvattaa salkun verokuormaa, joka realisoituisi, mikäli voittonsa kotiuttaisi. Mutta tarvitseeko niin oikeasti ikinä tehdä? Mikäli tuotoillaan meinaa rahoittaa elämäänsä, voi käytännössä jatkaa samaan rataan muuttamatta mitään. Mutta mikäli sijoitusomaisuutensa päättää yhtäkkiä realisoida tai muuntaa toiseen muotoon, kadottaa melko suuren siivun varallisuudestaan.
Kuinka ison? Se riippuu tuotoista, kiertonopeudesta sekä takana olevista sijoitusvuosista, mutta lähestyy lukua:
v = pov * (1+tp) * (1-kn) * (1+pov*kn)Missä
pov = pääomaveroprosentti, 30%
tp = tuottoprosentti, esim 10%
kn = kiertonopeus, esim 50%
30% * (100% + 10%) * (100% - 50%) * (100% + 30% * 10%) = 18.975%Eli 10% tuottoprosentilla ja 50% kiertonopeudella verotaakka lähentelee noin 19% sijoitusomaisuudesta. Kymmenessä sijoitusvuodessa suhteellisesta verotaakasta on kasassa noin puolet.
Jos oletetaan 20% säästöprosentti ja tarkastellaan sen kautta tuotto-odotuksen ja salkun kiertonopeuden suhdetta taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen, tilanne näyttää seuraavanlaiselta:
Tarkastellaanpa hieman keskiosasta oikealle olevaa kahdenkymmenen vuoden viivaa. Tämä viiva haluaa sanoa, että kahdessakymmenessä vuodessa taloudelliseen riippumattomuuteen neljäsosan kiertonopeudella tuotto-odotukseksi riittää 13%, kun taas täydellä kiertonopeudella vaaditaan 15%.
Kahden prosenttiyksikön ero. Olen hieman pettynyt. Odotin ehkä jotakin suurempaa. Kun tarkastellaan suurempia säästöprosentteja, kuvaajan kaaret taipuvat yhä pystysuoremmiksi ja vaikutus pienenee entisestään. Toisaalta, jo 13% on varsin vaikea saavutus, saati sitten 15% useamman vuoden yli.
Mutta näin kiertonopeutta tulisi ajatella: kuinka paljon pienempään tuotto-odotukseen tarvitsee päästä, eikä mielestäni, kuinka paljon se voi salkun tuottoa kasvattaa. Salkun kiertonopeuden rajoittaminen on sijoitusstrategiansa rakentamista erittäin pitkiin positioihin sekä liikkumavaransa rajoittamista ja siten mahdollisesti matalempiin tuottohin pääsemistä verohyötyjen vuoksi. Mutta tuotto-odotusten ei sovi olla kovin dramaattisesti matalemmat.
Nyrkkisääntönä: niukalla kiertonopeudella tuotto-odotuksiaan voi madaltaa prosenttiyksiköllä tai kahdella verrattuna aktiiviseen salkunhoitoon. Mutta omat laskelmat kannattaa tehdä.
Kahden prosenttiyksikön ero. Olen hieman pettynyt. Odotin ehkä jotakin suurempaa. Kun tarkastellaan suurempia säästöprosentteja, kuvaajan kaaret taipuvat yhä pystysuoremmiksi ja vaikutus pienenee entisestään. Toisaalta, jo 13% on varsin vaikea saavutus, saati sitten 15% useamman vuoden yli.
Mutta näin kiertonopeutta tulisi ajatella: kuinka paljon pienempään tuotto-odotukseen tarvitsee päästä, eikä mielestäni, kuinka paljon se voi salkun tuottoa kasvattaa. Salkun kiertonopeuden rajoittaminen on sijoitusstrategiansa rakentamista erittäin pitkiin positioihin sekä liikkumavaransa rajoittamista ja siten mahdollisesti matalempiin tuottohin pääsemistä verohyötyjen vuoksi. Mutta tuotto-odotusten ei sovi olla kovin dramaattisesti matalemmat.
Nyrkkisääntönä: niukalla kiertonopeudella tuotto-odotuksiaan voi madaltaa prosenttiyksiköllä tai kahdella verrattuna aktiiviseen salkunhoitoon. Mutta omat laskelmat kannattaa tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti